Säästä, koirista ja viikonlopusta

Aloitan tämän tekstin tylsästi puhumalla säästä. :D Kun olen miettinyt, miten meitä varoiteltiin Irlannin säästä ennen tänne tuloa. Sanottiin, että täällä sataa paljon, on kylmää ja tuulista. En tiedä, onko meillä vaan ollut hyvä tuuri tässä ensimmäisten parin viikon aikana, mutta kyllä nämä säät Suomen olot voittavat ihan 10-0! Onhan täällä joo satanut ja tuullut ja ollut pimeääkin. Mutta siihenhän on jokainen suomalainen tottunut. Kuitenkin sadepäiviä on ollut huomattavasti vähemmän kuin sateettomia päiviä. Lisäksi lämpötila ei ole kertaakaan laskenut nollan alapuolelle (joskin tuuli toki tekee säästä viileämmän tuntuisen). Ei ole käynyt kateeksi, kun olen katsellut kuvia sieltä Suomesta. Täällä sentään maa on täysin sula. Ehkä nuo säävaroittelut oli tarkoitettu etelästä tuleville. Näin suomalaisen näkökulmasta katsottuna sää on ollut loistava! Amerikkalaiset kämppikseni toki valittavat kylmyydestä ja pimeydestä, mutta kuten sanoin, suomalaiselle niissä ei ole mitään uutta. Eikä täällä siis oikeasti edes ole kylmä. 

Kampukselta.

Asia, mitä näin suomalaisena olen sen sijaan ihmetellyt, on täkäläiset koirat. Olisipa meillä Suomessakin tällaista! Täällä iso osa koirista kulkee ilman hihnaa ihan jalkakäytävilläkin. Ja tosiaan kulkevat kiltisti, muista välittämättä. En ole vielä nähnyt yhtäkään räyhäävää koiraa täällä. Jäin oikein tarkoituksella katsomaan eräs päivä, kun pari hihnassa olevaa mitteliä omistajineen kohtasivat vastaan tulleen juoksijan, jolla oli isompi koira irti. Mitään ei tapahtunut, vaan kaikki ohittivat toisensa täysin välinpitämättöminä. Ei tuollaista näe Suomessa. :D  Lisäksi kukaan ei välitä, jos näkee irti olevan koiran. (Suomessahan tullaan heti muistuttamaan, että lain mukaan koira pitää olla kiinni jne.) Kaikki mahtuvat jalkakäytäville ilman konflikteja. Ei myöskään ole tavatonta nähdä irti olevaa koiraa kaupan edessä. Siinä ne odottavat omistajaansa muista välittämättä. Kukaan ei myöskään välitä koirasta, vaan ihmiset antavat sen olla rauhassa. 

Se, mikä tässä irlantilaisessa koirakulttuurissa vähän mietityttää, on se, että olen myös nähnyt täällä ihan liian monta tavattoman lihavaa koiraa. Näkeehän niitä Suomessakin, mutta ei ihan näin runsain mitoin kuin täällä. 

Vielä pari sanaa menneestä viikonlopusta. Tarkoituksena oli siis suunnata lauantaina Ring of Kerrylle. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat siinä 2,5 tuntia bussissa istuskeltuamme, sillä määränpäähän vievä tie oli poikki.. Niinpä matkanjärjestäjät ottivat käyttöön plan B:n, ja suuntasimme Killarneyn kansallispuistoon. Ihan nätti paikka oli tuokin, mutta olisipa ollut kiva nähdä se Ring of Kerry. Täytyy katsoa, josko sinne ehtisi myöhemmin keväällä. Lisäksi kävimme shoppailemassa Killarneyssä. Alla muutama kuva lauantailta.

Täyden palvelun reissu: bussistakin pääsi kyydillä ulos. :)

Sunnuntaina vuorossa oli siis vaellus Kerry Wayllä. Mulla oli ihan liikaa vaatetta päällä (en käsitä, miten tammikuussa voi olla näin lämmin!). Sain kulkea suurimman osan matkasta ilman takkia ja silti tuli kuuma. Reissu oli muuten ihan mukava, mutta mun vammajalka ei kyllä tykännyt siitä yhtään. Tai toki se tuntui jo lauantaina enkä tiedä, muuttuiko se tunne edes varsinaisesti pahemmaksi reissun aikana. Aika ikävältä tuntui joka tapauksessa ihan alusta alkaen. Käveltiin vaan noin 14 km, eli mitään kovin suuria ponnisteluja siltä en vaatinut. Täytyypä katsoa, miten paljon näille reissuille tulee osallistuttua jatkossa. Olen toisaalta onnellinen, ettei kokemus ollut mitenkään ultimaalisen ihana. :D Mukana oli mun makuun liikaa ihmisiä (ei voinut kunnolla nauttia esim. lintujen laulusta/hiljaisuudesta ja aina kun yritti ottaa kuvaa, joku oli tiellä) ja lisäksi vauhti oli liian hidas. En tykännyt yhtään, kun nousuissa piti aina jäädä odottelemaan toisia. Siis toki silloin kun lähdetään porukalla, myös kuljetaan porukassa, mutta olisin mielellään kulkenut koko matkan ylös kerralla ja odotellut vasta siellä, kun saan laittaa vaatetta päälle. Nyt piti jäätyä siellä keskellä nousua hikisenä, kun ei siksi pieneksi odotteluhetkeksi viitsinyt pukea lisää vaatetta. Murh. :D Aika näyttää, kuinka aktiivisesti tulen ottamaan osaa näihin jatkossa. Alla kuvia sunnuntailta.

Muuten olen päässyt jo ihan opiskelun makuun. Hommaa riittää siis luentojen ulkopuolellakin. Lisäksi pitäisi jossain vaiheessa kirjoittaa kandi loppuun. Noh, alku olikin niin leppoisa, että kai tässä sietääkin jo vähän alkaa stressata kouluhommista. :p 

P.s. Olisi kiva kuulla, mitä sulle kuuluu!