tiistai 25. huhtikuuta 2017

Lontoo

Viime viikonloppuna tehtiin erään kaverin kanssa pikainen reissu Lontooseen. Lähdettiin lauantaina aamulla (= yöllä) ja palattiin sunnuntaina illalla. Tässäpä tarinaa kyseisestä reissusta. 

Meidän oli tarkoitus lähteä klo 3.50 lähtevällä bussilla. Menin edellisenä iltana sänkyyn joskus klo 23 maissa, mutta eihän siitä nukahtamisesta mitään tullut. Se on aina samanlaista, kun tiedän, että on aikainen herätys. Siinä sitten pyörin, whatsappasin kaverin kanssa, luin, kuuntelin musiikkia ja koitin saada unen päästä kiinni. Tuloksetta. Sitten se kello olikin jo kolme, ja piti nousta ylös. 

Siinä sitten kaverin kanssa odoteltiin bussia, joka ei koskaan tullut. Myöhemmin kuulimme, että kyseinen vuoro on lopetettu. Olimme katsoneet reittisuunnitelman paikallisen reittioppaan sivuilta, jonka mukaan bussin piti tulla. Ei auttanut kuin ottaa plan B käyttöön. Onneksi meillä oli hyvin aikaa ennen koneen lähtöä, joten mitään paniikkia ei tullut. Tilasimme taksin, jolla matkasimme kaupungin keskustaan. Sieltä matkustimme bussilla Shannonin lentokentälle, josta lentomme lähti. 

Lento sujui ilman kommelluksia ja ajallaan. Lensimme Stanstedin lentokentälle, josta onnistuimme myös selviytymään Lontooseen. Menimme bussilla, ja matka kesti vajaan tunnin verran. Noin puoli kymmenen aikaan oltiin sitten Lontoossa Liverpool Streetillä. Meillä oli jonkinlainen suunnitelma siitä, mitä tehdään, mutta ei mitään turhan tarkkaa ohjelmaa kuitenkaan. Ihan ensin etsimme kahvilan, josta ostin pientä aamupalaa. Sen jälkeen suunnistimme Tower of Londonin luo ja sieltä lautalla pitkin Thamesia Westminsteriin. Sää oli aika hieno, joten lauttamatka oli todella mukava kokemus. Lauttaa odotellessa kuulin vieressä olevan pariskunnan puhuvan suomea, ja oli pakko mennä moikkaamaan. :) Hetken aikaa siinä juteltiin, mutta tiemme erosivat, kun olimme varanneet liput eri lauttoihin. Tämän jälkeen näin vielä kaksi suomea puhuvaa kaksikkoa, mutta oltiin sen verran huonssa ja ruuhkaisessa paikassa, että en saanut sanottua heille mitään. Liekö olivat seuraavan päivän maratonille tulossa vai muuten vain lomailemassa.





















Rantauduttuamme käveltiin ja pongailtiin kuuluisimpia nähtävyyksiä. Lontoon maraton tosiaan järjestettiin seuraavana päivänä, mistä johtuen osa kaduista oli autoilta suljettuna ja maratonin järjestelyt olivat muutenkin kovassa vauhdissa. Lisäksi käynnissä oli mielenosoitus tieteen puolesta.












Kuvan ottamisen jälkeen tämä lintu lensi mun olkapäälle. Hitto, että säikähdin ja kiljaisin ihan spontaanisti. :D Noloa. :p



Maratonvalmisteluja.



Chinatown



Aikamme seikkailtuamme oli aika etsiä ruokapaikka. Päädyimme vegaanista/kasvisruokaa tarjoavaan Mildredsiin, johon odottelimme pöytää noin kolmen vartin verran. Tilasin tofusalaattia, joka oli ihan hyvää, mutta ei nyt ehkä kuitenkaan mikään makuhermoja räjäyttävä kokemus. Lontoossa on tosi paljon vegaanista ruokaa tarjoavia ravintoloita, ja meinasi tulla valinnanvaikeus paikkoja tutkaillessamme. Tuonne Mildrestiin päädyttiin lopulta sijainnin vuoksi. 


Ruokailun jälkeen kävimme National Galleryssa. Ei sillä, että mä mitään taiteesta ymmärtäisin, mutta sisäänpääsyn ollessa ilmainen halusin katsastaa tuon. Ja olihan se ihan näkemisen arvoinen.



Suomalaista taidetta.


Sen jälkeen jatkoimme taas muiden nähtävyyksien katselemista ja lopulta etsimme Green Parkin ja Hyde Parkin, joihin ihastuin! En yhtään ymmärrä, miksi en ottanut enemmän kuvia noista kohteista. :o Hyde Parkissa tovin käveltyämme olimme lähdössä kävelemään takaisin Liverpool Streetille, mutta tajuttuamme, että matkaa oli yli kuusi kilometriä, ja vammajalkani huutaessa armoa päätimme kuitenkin matkustaa metrolla, tai siis undergroundilla. Hyvin löydettiin perille, vaikka piti kerran vaihtaakin! Lontoon metrosysteemi vaikuttikin aika selkeältä lukuisista linjoistaan huolimatta. 

Joku konsertti siellä oli menossa.









Tämäkin tie oli jo suljettu maratonin vuoksi.







Metroasemalta.


Liverpool Streetille päästyämme kävelimme vielä tovin, ja lopulta kellon ollessa 22.30 päätimme ottaa seuraavan bussin lentokentälle. Odottelimme vartin verran bussia, ja saimme privaattikyydin kentälle, kun olimme koko matkan aikana ainoat matkustajat! Lontoon liikenne oli hämmästyttävän vilkas ottaen huomioon, että kello oli melkein 23 lauantai-iltana. Bussilla meni melko kauan, että päästiin pois kaupungin ruuhkasta. 

Oltiin sovittu, että meidän airbnb-isäntä tulee hakemaan meitä kentältä. Onnistuimme löytämään toisemme ja jatkoimme matkaamme heidän lentokentän lähellä sijaitsevaan asuntoonsa. Talo oli upea! Täysin uusi asunto rauhallisella ja kauniilla alueella. Joimme teetä ja juttelimme talon omistavan pariskunnan kanssa hetken, sitten oli aika suunnata unille. Meidän huone oli tilava ja meillä oli käytössä myös oma kylppäri. Laskin, että olin tässä vaiheessa ollut noin 40 tuntia hereillä yhteen putkeen, joten unta ei tosiaan tarvinut odotella! 

Aamulla kello soi puoli seitsemän maissa. Pikaisen aamupalan jälkeen suuntasimme bussilla lentokentälle vain todetaksemme, että lento oli arviolta 3,5 tuntia myöhässä.. Koitin nukkua hetken, mutta mun unenlahjoillani en tietenkään onnistunut siinä. Käytin sitten jäljellä olevia puntiani shoppailuun, ettei tarvitsisi vaihtaa niitä takaisin. :D Ostin mm. pari kirjaa ja apteekista helpotusta omalle jalkaterälle, joka tuntui todella ikävältä tässä vaiheessa.

Lopulta, noin neljä tuntia suunniteltua lähtöaikaa myöhemmin, pääsimme koneeseen ja takaisin Irlantia kohti. Shannonista taas bussilla Limerickin keskustaan ja sieltä bussilla kampukselle. Olin ihan superväsynyt ja myös harmissani jalastani, jolle en voinut juurikaan varata painoa, mutta silti onnellinen takana olevasta reissusta. Lontoo oli upea, ja hauan ehdottomasti sinne vielä joskus takaisin!

Nyt, pari päivää reissun jälkeen, jalka on ihan superkipeä. Sain kepit lainaan, jotta voin keventää kuormitusta ja nopeuttaa paranemista. Hyvä juttu on se, että se ei ole kipeä sieltä, mistä se yleensä aina on, vaan ihan toiselta puolelta jalkaterää. Todennäköisesti kävelen jotenkin väärin, kun olen tottunut väistämään kipua, ja siksi jalka kipeytyy nyt muualta. Saas nähdä, miten pitkään tämä vie.