sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Viimeiset hetket käsillä

Viimeisiä viedään. Nyt eletään sunnuntaita, ja matka kohti Suomea alkaa keskiviikkoaamuna. Huomenna on vielä yksi tentti, ja sitten lukukausi on periaatteessa pulkassa. Periaattessa siksi, että yksi essee odottaa vielä kirjoittajaansa. Se pitäisi vielä siis saada tuon huomisen tentin jälkeen tehtyä.

Jatkan sen verran vielä viimekertaista kitinääni tenteistä, että huomasin toisen tentin kohdalla etusivulla pienen präntin, jossa kerrottiin, että tentti tulee tehdä kuulakärkikynällä. Nämä samat paperit täällä on siis jokaisessa tentissä, mutta enpä huomannut tuota ensimmäisen tentin kohdalla. Toivon, etten joudu tulemaan elokuussa uusimaan tenttiä sen takia, että olen kirjoittanut sen väärällä kynällä. :D En ollut kyllä ainoa, joka ei tuota ollut huomannut, ja ainakin muutama kaverikin on kirjoittanut ensimmäisen tenttinsä lyijykynällä. Tästäkin voisin vähän kitistä, jos jaksaisin. Ärsyttävää, kun virheen sattuessa ei pääse pyyhkimään tekstiä pois. 


Tämä on niin kovin kliseistä, mutta en silti malta olla päivittelemättä nopeaa ajan kulkua. Ihan hassua, kun tuntuu, että siitä ei ole kuin hetki, kun oli tammikuu ja kaikki täällä oli niin uutta, jännää ja ihmeellistä. Nyt niille silloin uusille, nyt jo tutuiksi tulleille ihmisille ja asioille pitää sanoa hyvästit. Eilen hyvästelin ensimmäisen hyvän kaverin, mikä osoittautui odotettua hankalammaksi. Kaikki tuntuu niin lopulliselta. Toki maailma on nykyään somen ansiosta pieni, mutta ei se tee hyvästien jättämisestä yhtään sen helpompaa. Suomesta lähteminen oli helpompaa, kun tiesi, että palaan sinne muutaman kuukauden päästä. Ainoastaan koirista eroaminen tuntui pahalta. Tätä kokemusta ei sen sijaan tule enää koskaan. 


Toisaalta, niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaakin, odotan ihan hirveästi keskiviikkoa, kotiin paluuta ja koirien ja kaikkien tuttujen ihmisten näkemistä. Ja sitä paitsi, vaikka tätä kokemusta ei tällaisenaan enää koskaan tulekaan, aina tulee uusia kokemuksia ja reissujakin, jos niin haluaa! 




Kaikki yllä olevat kuvat ovat tämänpäiväiseltä aamukäppäilyltä. Harmi, kun sitä veden kohinaa, lintujen laulua ja syreenien tuoksua ei saa mukaan valokuviin! 

Tämä saattaa olla viimeinen teksti täältä Irlannista käsin kirjoitettuna. Palaan kuitenkin blogiin vielä kotiinpaluun ja yhteenvedon merkeissä Suomesta käsin. Luin, että sinne Suomeenkin pitäisi tulla oikeat kevätlämpötilat juuri sopivasti ensi viikon loppupuolella! :) Alla vielä muutama kuva kaikesta siitä, mille pitää jättää hyvästit.

Täällä on tullut vietettyä tunti jos toinenkin. Kohta ei enää, nyyh.

Näkymä kirjaston edustalta. Tästäkin on tullut jokusen kerran käveltyä ohi.

Meidän "kylä".

Otin tämän kuvan ihan vaan siksi, että oli niin hyvä fiilis ja halusin tallettaa sen kuvan avulla. :D 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti